Luontopolut ja teemareitit TOP

Parkinmäen luontopolku, Lappeenranta

Luontopolut ja teemareitit · Lappeenranta
Logo Etelä-Karjalan
Tästä sisällöstä vastaa
Etelä-Karjalan Yhteistyökumppani  Seikkailijan valinta 
  • Parkinmäen luontopolku
    / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Anne Veijovuori
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Anne Veijovuori
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Etelä-Karjalan
  • / Parkinmäen luontopolku
    Kuva: Anne Veijovuori
m 400 300 200 100 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 km

Parkinmäen luontopolku Lappeenrannan länsiosassa esittelee Saimaan ja rantaharjujen luontoa.

Keskivaativa
1,9 km
1:00 h
18 m
18 m

Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ovat yhteistyössä toteuttaneet Lappeenrannan Parkinmäkeen Biotrail-luontopolun. Polun tarkoitus on havainnollistaa sitä, miten luonto on ratkaissut teknisesti asioita ja mitä me ihmiset voimme siitä oppia. Polun kiertää noin 40 minuutissa, ja sen pituus on noin kaksi kilometriä. Polku kiertää LUT:n takana olevalla Parkinmäellä.

Parkinmäen luontopolulla löytyy eri tavoin muodostuneita elinympäristöjä. Parkinmäki on Saimaan rantaharju läntisen Pien-Saimaan rannalla. Kuusikkorinne ja harvennettu männikkö, jääkauden muovaama muinaisranta ja kulttuuriympäristö peltoineen ja sorakuoppineen kertovat kukin oman tarinansa ihmisen ja luonnon aiheuttamista muutoksista ja vuorovaikutuksesta. Varhain keväällä Parkinmäen valoisilla rinteillä kukkii Etelä-Karjalan maakuntakukka, jääkauden relikti kangasvuokko.

Polun huollosta ja ylläpidosta vastaa Lappeenrannan kaupunki.

Kirjoittajan vinkit

Kiva pieni luontopolku, jonka varrella myös uimaranta.

Vaativuusluokka
Keskivaativa
Fyysinen kunto
Elämys
Maisema
Korkein kohta
92 m
Matalin kohta
75 m
Paras aika vuodesta
tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu

Turvallisuus

Maastossa ja vesillä on turvallisinta liikkua ryhmässä, jos ei tunne maastoa tai vesialuetta. Ennen retkeä on hyvä hankkia tarvittavat kartat ja oppaat sekä varsinkin vesille mennessä tarkistaa sääennusteet. Pukeudu retkelle säänmukaisesti ja laita jalkaan tukevat jalkineet. Suositeltavaa olisi ottaa mukaan myös EA-varusteet, sadevaatteet, varavaatteet sekä riittävästi juomista, varsinkin kesällä. Vesillä muista pitää kelluntaliivi yllä.

Märällä säällä ja talvella pitkospuut, kalliot ja laiturit voivat olla liukkaita.

Lumiseen aikaan reittejä ja polkuja ei huolleta.

Hätätilanteessa soita numeroon 112. Kerro sijaintisi, sekä mitä on tapahtunut ja kuuntele ohjeet.

Neuvoja, vinkkejä ja linkkejä

LUE PARKINMÄEN LUONTOPOLUN ALUEESTA TARINANA!

SUNILAN KYLÄ JA SKINNARILAN HOVIN VALKOINEN LAIVA

Nykyistä Skinnarilan suurta asuinaluetta ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristöä kutsuttiin ennen Sunisen kyläksi. Skinnarilan hovi oli kaikille tuttu. Se käsitti Toivo Kuulan vaimon Alman suvun kesänviettopaikan, johon koko suku aina kokoontui kesäksi. Alma Kuula oli tuttu näky kylän asukkaille, sillä usein hänen nähtiin lähtevän apostolin kyydillä kaupunkiin, koska siihen aikaan ei kulkenut linja-autoja lyhyillä matkoilla. Vaikka perheessä varmasti oli autoja, niillä ei voinut ajaa, sillä sota-aikana bensiiniä ei saanut siviilikäyttöön.

Alma Kuulan viimeisiin elinhetkiin liittyy legenda, jonka mukaan hänen aiemmin kuollut puolisonsa Toivo Kuula olisi luvannut hakea Alman valkoisella laivalla. Alma menehtyi vuonna 1941 matkalla kohti konserttiaan Lappeenrannassa. Konserttia edeltäneenä päivänä Alma oli ikkunasta ulos katsoessaan nähnyt valkoisen laivan Kotaniemen kärjessä paikallaan. Sitten se oli siirtynyt luodon ja saunarannan väliselle alueelle.

Alma ja Toivo Kuulan tytär Sinikka Kuula-Marttinen kertoi tapahtumasta Eeva-lehdessä 4/1967: ”Muutamaa tuntia ennen kuin äitini lähdön hetki koitti, istuimme jälleen rakkaan Skinnarilamme kuistilla. Ilta oli kaunis ja tyyni, mutta viime sotamme (1941) oli alkanut ja tykkien jylinä kantautui korviimme kaukaa rintamalta. Äänettöminä ja masentuneina katselimme puiden välistä siintävää Saimaata. Äitini näytti väsyneeltä ja hauraalta. Hän keskeytti hiljaisuuden: ’Mikä laiva tuolta tulee? Onko se tullut minua noutamaan?’ Äidillä piti olla konsertti seuraavana päivänä Lappeenrannassa, minä säestäjänä. Ehdin ihmetellä mielessäni, miksi jo nyt noutaisivat konserttiin. Katsoin järvelle tarkemmin. Mikään alus ei rikkonut sen pintaa. Mutta äitini näki sen sittenkin: ’Tuonen tuiman purren’, josta Eino Leino kertoo runossaan Sinikan laulu ja jonka isäni on säveltänyt. Tuo pursi oli tullut noutamaan hänet rakastamansa puolison luo.”

Kuulan huvilan takana oli korkea mäki nimeltään Kuulan harju. Siellä oli polku, joka oli rajattu pienillä kivillä, ja penkki. Sieltä oli kaunis näkymä Saimaalle. Voi olla, että istuessaan penkillä, säveltäjä mietti uusia sävellyksiä. Pihapiirissä oli ennen useita rakennuksia, jotka nykyään on jo purettu. Sauna, Kuulan huvila ja talonmiehen asunto ovat vielä jäljellä. Silloisessa Sunisen kylässä oli vain muutama maatalo ja kesämökkejä. Kylän entinen asukas muistelee, kuinka yliopiston paikalla oli hyvät marja- ja sienimaat. Oli mustikoita, vadelmia, puolukoita ja suolla karpaloita. Niiden kerääminen oli lapsille niin sanotusti ”tervanjuontia”, mutta oli pakko, koska äiti niin komensi ja ennalta määrätty määrä piti kerätä. Kesäisin Skinnarilan hovissa pidettiin lasten urheilukilpailut, johon kylän lapset kutsuttiin. Tyynellä ilmalla hovista kantautui kaunista flyygelin soittoa.

Sota-aika jäi kylän asukkaiden mieleen. Silloin kenraali Laguksen joukot olivat Skinnarilan hovin mailla ja autokomppania oli sijoitettu heidän kesämökkinsä läheisyyteen. Linnoitustyöntekijät rakensivat tankkiesteitä isoista yli metrin korkuisista kivistä Saimaan rannalta alkaen ja jatkuen pitkälti yli peltojen ja metsien. Myös bunkkereita ja juoksuhautoja rakennettiin ahkerasti. Nykyisen yliopiston tienoilla oli kanttiini, josta sotapojat saivat ostaa sitä, mitä tuolloin pula-aikaan olikaan saatavilla. Erään kylässä lapsuutensa viettänyt muistelee hänen isänsä olleen musiikillisesti lahjakas ja isä soitti usein kesäiltaisin kitaraa. Eräänä kauniina kesäiltana lahdella liikkui soutuvene. Veneessä toinen sotilas souti ja toinen soitti kitaraa ja lauloi. Isä kutsui sotamiehet järveltä mökille. Veneen laulaja oli Tapio Rautavaara, ja ilta jatkui mökillä yhdessä laulun ja soiton merkeissä. Tämän tapahtuman jälkeen he kävivät muutaman kerran muulloinkin iltaa istumassa ja musisoimassa. |

 

Lähteet: 

Kähkönen & Korjonen-Kuusipuro (toim.). 2012.  Tarinoita Etelä-Karjalasta - Tales from South Karelia -  Истории из Южной Карелии.  Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Digipaino. (s. 37-38), jossa lähteenä käytetty:

Kohvakka, Mikko. (2007) Skinnarilan hovi (lähetetty tarina). Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Lappeenranta.

 

Aloitus

Skinnarilan hovin pihaan vievä tie (83 m)
Koordinaatit:
Asteen desimaaleina (DD)
61.067901, 28.090661
Asteina, minuutteina ja sekunteina (DMS)
61°04'04.4"N 28°05'26.4"E
UTM
35V 558861 6770840
w3w 
///myyntihinta.pihamaa.meikit

Päätepiste

Paluu lähtöpaikkaan

Reittiohje

Parkinmäen luontopolku kierretään vastapäivään punaisia maalimerkintöjä seuraten. Aluksi kuljetaan leveää metsäpolkua ja loppumatka lähtöpaikalle palataan soratietä pitkin.

Huomioitavaa


Kaikki suojelualueita koskevat huomiot

Joukkoliikenne

Lähelle luontopolun alkua pääsee Lappeenrannan kaupungin lähiliikenteen busseilla. 

Saapuminen

Lappeenrannan keskustasta länteen kohti Teknillisen yliopiston aluetta. Yliopiston rakennusten ohi, polku lähtee Skinnarilan hovin luota.

Reitin lähtöpiste: (61.06908,28.08955)

Pysäköinti

Skinnarilan hovin lähimaasto.

Koordinaatit

Asteen desimaaleina (DD)
61.067901, 28.090661
Asteina, minuutteina ja sekunteina (DMS)
61°04'04.4"N 28°05'26.4"E
UTM
35V 558861 6770840
w3w 
///myyntihinta.pihamaa.meikit
Saapuminen junalla, autolla, jalan tai polkupyörällä

Samankaltaisia reittejä lähistöllä

  • Rutolan kyläpolku, Lappeenranta
  • Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolku
  • Lappeenrannan rantaraitti, geologinen reitti
  • Rantaraitti, Lappeenranta
  • Mikonsaaren luontopolku, Lappeenranta
  • Pappilanniemen luontopolku, Lappeenranta
  • Monnonlahden polku, Lemi
 Ehdotukset ovat automaattisesti luotuja
Vaativuusluokka
Keskivaativa
Pituus
1,9 km
Arvioitu kesto
1:00 h
Nousumetrit
18 m
Laskumetrit
18 m
Rengasreitti Geologisia nähtävyyksiä Kiinnostavaa kasvistoa Paikallisten vinkki

Tilastot

  • 2D 3D
  • Sisällöt
  • Näytä kuvat Piilota kuvat
Toiminnot
Kartat ja tasot
: h
 km
 m
 m
 m
 m
Tuo korkeuskäyrän alla olevia nuolimerkkejä lähemmäksi toisiaan lähentääksesi näkymää.