Kanoottiretkeily

Väliväylän melontareitti, Lappeenranta - Kouvola

Kanoottiretkeily · Järvi-Suomi
Tästä sisällöstä vastaa
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Yhteistyökumppani  Seikkailijan valinta 
  • Väliväylä
    / Väliväylä
    Kuva: Outdoors Finland
  • / Väliväylä
    Kuva: Outdoors Finland
  • / Väliväylä
    Kuva: Outdoors Finland
  • / Väliväylän melontareitti
    Kuva: Outdoors Finland
  • / Väliväylä
    Kuva: Outdoors Finland
  • / Kärenlaavu
    Kuva: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • / Pärsäniemi
    Kuva: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • / Monnonlahti
    Kuva: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • / Huopaisenvirran laavu
    Kuva: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • / Huopaisenvirran silta
    Kuva: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • / Kannuskosken myllypato
    Kuva: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • / Ruohosaaren laavu
    Kuva: Jani Hotakainen
  • / Ruohosaari
    Kuva: Jani Hotakainen
m 400 300 200 100 180 160 140 120 100 80 60 40 20 km Ruohosaaren laavu Pärsäniemen laavu Monnonlahti Huopaisenvirran laavu ja silta Kären laavu Kannuskosken myllypato Kotkaniemi Korsu 901 Kannuskosken uimaranta Jalkosalmi
Väliväylä on yksi Etelä-Suomen pisimmistä melontareiteistä. Reitin varrella on tasaisin välimatkoin melontaretkeilyyn kunnostettuja taukopaikkoja ja matkailupalveluja, jotka tekevät Väliväylästä sopivan retkikohteen vaikka koko perheelle.
Keskivaativa
190,8 km
50:00 h
82 m
99 m
Väliväylä on saanut nimensä toimiessaan Saimaan ja Kymijoen vesistöt yhdistävänä uittoreittinä, jossa kapeat järvet ja joet seuraavat sujuvana jonona toisiaan. Se on varsinaisen Järvi-Suomen eteläisin vesireitti, jonka tarinaa värittävät tukkilaisromantiikka, Suomen teollistumisen historia ja Salpalinja. Samalla se on myös luontoelämyksineen rikas kappale kauneinta Suomea. 

Kirjoittajan vinkit

Nähtävyydet:

- Saimaa

- Kannuskoski

- Reitin uittohistoria esim. Rutolassa

- Salpalinja

Vaativuusluokka
Keskivaativa
Fyysinen kunto
Elämys
Maisema
Korkein kohta
97 m
Alin kohta
45 m
Paras aika vuodesta
tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu

Turvallisuus

Metsähallituksen ohjeet turvalliseen vesiretkeilyyn

Voimassa olevat varoitukset maa- ja vesialueille

 

Vesillä on turvallisinta liikkua ryhmässä, jos ei tunne vesialuetta. Ennen retkeä on hyvä varsinkin vesille mennessä tarkistaa sääennusteet

Muista pitää kelluntaliivi yllä.

Märällä säällä ja talvella pitkospuut, kalliot ja laiturit voivat olla liukkaita.

Hätätilanteessa soita numeroon 112. Kerro sijaintisi, sekä mitä on tapahtunut ja kuuntele ohjeet.

 

Vaativuus

Reitin alkuosa Kannuskoskelle on pääosin järvimelontaa, johon sisältyy kaksi lyhyttä, kanto-osuutta. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle reitti koostuu vuorottelevista joki- ja järviosuuksista. Kannuskosken ja Kuusaanlammen välillä on useita helppoja koskiosuuksia sekä neljä lyhyttä kanto-osuutta. Koskiosuudet ovat melko kivisiä ja niiden melominen vähällä vedellä edellyttää kestävää kalustoa.

 

Kesto

Noin 4-8 päivää

 

Neuvoja, vinkkejä ja linkkejä

Väliväylän melontaopas

Aloita

Myllysaari, LPR. (Vaihtoehtoisesti myös matkan varrelta, esim. Kären laavu, LPR) (72 m)
Koordinaatit:
Asteen desimaaleina (DD)
61.068771, 28.200166
Asteina, minuutteina ja sekunteina (DMS)
61°04'07.6"N 28°12'00.6"E
UTM
35V 564769 6771041
w3w 
///äiti.lukita.heitellä

Päätepiste

Käyrälampi, Kouvola. (Vaihtoehtoisesti myös Kuusaanlampi, Kymijoki)

Reittiohje

REITIN KULKU SAIMAALTA KANNUSKOSKELLE

Reitin ensimmäiset kilometrit Lappeenrannasta lähdettäessä taittuvat Saimaan vesillä, jossa melojalla on valittavanaan useita reittivaihtoehtoja. Pien-Saimaan sinistä maisemaa värittävät lukuisat pienet kalliosaaret ja rantamökit. Meloja voi tutustua täällä sota- ja linnoitteiden rakennushistoriaan Naurissaaressa tai mittailla katseellaan Ruusin Turasalon kalliomaalausten koristamien kallioseinämien korkeutta. Turasalon rannoilla meloja pääsee hetkeksi nauttimaan tuulen suojasta ennen Pulkkaselän länsipuolella avautuvaa useita kilometrejä pitkää avovesialuetta. Saimaan avovesiosuus päättyy lehtomaisen Orjainniemen kärjen jälkeen, kun reitti kääntyy jyrkästi vasemmalle. Orjainniemessä on pieni luonnonsuojelualue. Niemeä vastapäätä on Läntisen Pien-Saimaan suurin saari, Illukka, josta reitti jatkuu saaren etelärantaa myötäillen kohti Haapaselän alussa kohoavaa Mikkolanvuorta. Alkumatkan suuret järvenselät ovat nyt ohi ja maisema vaihtuu kapeaan vanhaan uittoränniin, Kähönsalmeen. Mikkelin tien alituksen jälkeen edessä on soiden ympäröimä, tummavetinen ja käärmemäinen Jängynjärvi. Jängynjärven jälkeen melojaa odottavat Varis-Lavolan korkeat kalliot, Vetjajärven kalliomaalaukset ja Vuossaaren Salpalinja-bunkkerit. Kivijärvellä kapeikko vaihtuu selkävedeksi ja matka jatkuu kohti länttä, Sarviniemen kärjen kutsuvan hiekkarannan ohitse. Risulahdentien alituksessa vanhat siltarakenteet ovat vaikuttavat. Jurvalan selällä väylän pohjoisrantaa värittävät toinen toistaan hienommat talot. Tässä kohdin Luumäen Jurvalan palvelut ovat vain lyhyen matkan päässä Väliväylän varrelta. Luumäen jälkeen matka jatkuu kohti luodetta ja Savitaipaleentien alitusta. Ala-Kivijärven Tynkäniemessä melojaa tervehtivät harmaina ja valkoisina vedestä kohoavat lukuisat luodot ja karikot. Uittorakenteiden värittämällä Kelkjärvellä väylän mutkat tuovat mukavaa vaihtelua matkantekoon. Tuohtiainen on viimeinen suurempi järviosuus ennen Kannuskoskea. Matka jatkuu tästä kohti etelää ja Vuolteen salmea, joka vaihtuu melojan Kannuskoskelle kuljettavaksi Lakanvirraksi. Lisääntynyt virran voimakkuus on ensimmäinen ennusmerkki Kannuskosken jälkeen edessä olevista koskiosuuksista.

 

KANNUSKOSKELTA KOUVOLAAN

Kannuskoskella melonta näkyy ja kuuluu katukuvassa; paikallinen baarikin on nimetty Väliväylän etapiksi. Kannuskosken jälkeen Ruokojärvellä kesämökkien värikäs ketju koristaa rantoja. Kyykosken ja Sulunkoksen lähestyessä maisema muuttuu erämaisemmaksi ja rannat hiljenevät. Samalla virran voimakkuus kasvaa ja edessä olevat koskiosuudet tempaavat melojan hetkeksi mukaansa vauhdin hurmaan. Sulunkoskelta matka jatkuu metsäisissä maisemissa. On aika nauttia hetki väljemmistä vesistä Immasenjärvellä ennen Tirvan lähestymismelontaa uittoa varten raivattua, mutkittelevaa jokiuomaa pitkin. Tirvan jälkeen reitin metsäisimmät osuudet ovat ohi. Kiurin virta vauhdittaa matkaa kohti Mankkia, jonka taukopaikalla pienen pieni autiotupa tarjoaa suojaa melojalle. Kepsun järvellä vesiliikenne voi keskikesällä olla vilkasta, mutta luonnonkaunis Jaakonniemen leiripaikka tarjoaa hyvän lepopaikan ennen Kouvolan puoleisen reitin suurimman järven, Rapojärven ylitystä. Rapojärvellä reitti kääntyy etelään kohti Jyräänkoskea. Paaskosken metsäinen koskiketju tuo mukanaan virkistävää kanoottipujottelua ennen hiekkarannoistaan ja leirintäalueestaan tunnettua luonnonkaunista Käyrälampea, joka on vaihtoehtoinen päätepiste retkelle. Käyrälammelta matka jatkuu Jokelan padon kautta kohti Lappalanjärveä, jonka kallioinen ja mutkitteleva rantaviiva saa melojan moneen kertaan arvuuttelemaan, piilotteleeko Harjunjoen alkupiste ehkä seuraavan niemennokan takana. Kun kaikissa vihreän sävyissä kylpevä Harjunjoki vihdoin on edessä, matka jatkuu taas myötävirtaan kohti Kymijoen Kuusaanlampea. Vaikka varsinaiset kosket loistavat Kymijoen tällä osuudella poissaolollaan, melojan kannattaa lukea virtaa ja edetä sen mukana. Joki on täynnä akanvirtoja ja pyörteitä, joissa Kymijoki ottaa nopeasti ohjat käsiinsä ellei meloja pidä niitä aktiivisesti itsellään.

Huomioitavaa


Kaikki suojelualueita koskevat huomiot

Joukkoliikenne

Reitin lähtöpaikalle Lappeenrannan Myllysaareen ei aivan perille asti kulje julkista liikennettä. 

Lähin paikallisliikenteen pysäkki on keskussairaalalla, josta on n. 1 km matkaa Myllysaareen.

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut

Lappeenrantaan voi saapua junalla tai linja-autolla.

VR:n aikataulut

Linja-autojen aikataulut

Saapuminen

Osoite: Myllysaarenpolku, 53100 Lappeenranta

Myllysaaren perhepuistoalueelle sallitaan autoilla ajo vain talvikuukausien aikana noin marraskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin saakka. Muina aikoina portti on suljettu. Invapysäköintiluvan haltijoille luovutetaan tarvittaessa portin lukon avain liikuntatoimesta.

Soutajilla ja melojilla on oikeus ajaa huhtikuun puolivälin ja marraskuun puolivälin aikana huoltoajoa soutu- ja melontarakennuksille klo 22.00 – 09.00 välisenä aikana.

Pysäköinti

Myllysaareen tultaessa löytyy runsaasti paikoitustilaa. Lähellä myös hiekkakenttä käytettävissä pysäköintiin.

Koordinaatit

Asteen desimaaleina (DD)
61.068771, 28.200166
Asteina, minuutteina ja sekunteina (DMS)
61°04'07.6"N 28°12'00.6"E
UTM
35V 564769 6771041
w3w 
///äiti.lukita.heitellä
Saapuminen junalla, autolla, jalan tai polkupyörällä

Välineet ja varusteet

Pukeudu retkelle säänmukaisesti ja laita jalkaan tukevat jalkineet. Suositeltavaa olisi ottaa mukaan myös EA-varusteet, sadevaatteet, varavaatteet sekä riittävästi eväitä ja juomista. Vesillä muista pitää kelluntaliivi yllä.

Samankaltaisia reittejä lähistöllä

  • Mikonsaaren melontakierros, Lappeenranta
  • Retkisatamien melontareitti, Lappeenranta - Imatra
  • Hirvisaaren kierros, Lappeenranta
  • Ruohosaaren kierros, Lappeenranta
  • Kuivaketveleen kierros, Lappeenranta - Taipalsaari
 Ehdotukset ovat automaattisesti luotuja
Vaativuusluokka
Keskivaativa
Etäisyys
190,8 km
Arvioitu kesto
50:00h
Nousumetrit
82 m
Laskumetrit
99 m
Janareitti Kauniit maisemat Kulttuurihistoriallisia kohteita Geologisia nähtävyyksiä Kiinnostavaa kasvistoa

Tilastot

  • 2D 3D
  • Sisällöt
  • Näytä kuvat Piilota kuvat
: h
 km
 m
 m
 m
 m
Tuo korkeuskäyrän alla olevia nuolimerkkejä lähemmäksi toisiaan lähentääksesi näkymää.