Talous ja maksut

Virkistysaluesäätiön toiminnan rahoitus

Virkistysaluesäätiön perustoiminnan rahoittavat säätiön toiminnassa mukana olevat kunnat eli kaikki Etelä-Karjalan maakunnan kunnat. Kunnat maksavat säätiölle vuosittain retkeily- ja virkistyspalvelujen tuottamisesta.

Kuntien rahoituksella katetaan perustoiminnan hallintokulut sekä alueiden huoltokulut. Etelä-Karjalan liitto avustaa asiamiehen palkkakuluissa. Joinakin vuosina satunnaisia tuloja tulee hoitohakkuista tai myrskypuista saatavista metsänmyyntituloista.

Alueiden hankinnat

Virkistysaluesäätiön alkuaikoina toiminnassa painottui aluehankinnat. Aluehankintoihin on saatu Ympäristöministeriön avustus (30-50%) ja loppu rahoitus tuli kunnilta asukaslukujen suhteessa. Viimeisin säätiön omistukseen hankittu uusi virkistysalue on Pullikaisen retkisatama vuonna 2010. Sarviniemen virkistysalueesta tehtiin vuokrasopimus Metsähallituksen kanssa vuonna 2017. Säätiö osti Hiitolanjoen Lahnasen voimalaitoksen kiinteistökaupalla samoin vuonna 2017, se täydentää aikaisemmin ostettua Hiitolanjoen virkistysaluetta. Säätiö on saanut yhden maa-alueen lahjoituksen, laajennus Tarassiinlahden lintutornin läheisyydessä Parikkalassa (2017).

Hankerahoitus

Virkistysaluesäätiön ja Etelä-Karjalan maakunnan retkeilypalveluita kehitetään EU-hankerahoituksella. Hankkeisiin saadaan myös kuntarahoitusta. Käynnissä olevista EU-hankkeista lisätietoja kohdassa Kehittämishankkeet.

Käyttäjämaksuja

Retkisatamien ja virkistysalueiden käyttö on jokamieheneoikeuden tapaan vapaata ja huoltokulut pyritään kattamaan kuntarahoituksella.

Polttopuukustannukset ovat suuret erityisesti retkisatamien saunakohteissa, siksi näissä kohteissa on laituri- ja saunamaksuja.

Lahjoitukset

Sääntöjen mukaan säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön pankkitili on FI78 5094 0020 1804 99 (EKOP).

Hiitolanjoen ennallistamisprojektille on avattu tili OmaSäästöpankissa FI34 4108 0011 4103 65.